Kilon painoisen kirjan valmistaminen aiheuttaa suurinpiirtein 34 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Tämä vastaa noin 200 kilometrin ajomatkasta syntyvää co2 -määrää. Varsinaisena lukutoukkana olen ostanut syksyn aikana vähintäänkin usealla sadalla eurolla kirjoja - kymmeniä opuksia - ja siinä sivussa aiheuttanut hämmentävän määrän kasvihuonekaasuja. Tässähän on varsinainen dilemma; hyvä ja mieluinen harrastus, joka pidemmän päälle saattaa käy ympäristölle kalliiksi?
Jokainen voi pohtia omien harrastustensa ympäristölastia. Itse olen samaisen syksyn aikana ryhtynyt ostamaan käytettyjä kirjoja aina kun se on mahdollista, lisännyt kirjastokäyntejä moninkertaisesti, sekä samanaikaisesti alkanut myymään vanhat tarpeettomat kirjani netissä. Kesällä perustamani sivusto Kirjakirpputori.fi on lähtenyt ihan mukavasti käyntiin ilman suurempaa promottamistakin; on mukava huomata miten ihmiset hyödyntävät tällaista palvelua.
Toisin kuin monet oikeat hyönteiset - tämä lukutoukka ei hyödy lämpenevästä ilmastosta. Haluan jatkossakin pystyä sytyttämään takkaan tulen, kääriytymään huopaan ja nauttimaan kupin kuumaa glögiä - niin kuin talvella kuuluukin.
maanantai 14. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Hei toi kirjakirpputorihan oli ihan loistava idea.. ja ihan sikana jo kirjoja siellä! Hienoa! Totahan pitää alkaa käyttämään tuolla meidänkin yliopistolla.. Saisi kirjat liikkumaan suomenlaajuisesti.
VastaaPoistaMut toisaalta, niin se on. Ei niitä kirjoja kannat turhaan printtailla. Itekki viime vuonna en ostanu yhtään kurssimonistetta ja pääsin kaikki kurssit ihan kitisemättä läpi :)
hei rupea promoamaan sivustoa kavereillesi - kun ainoo tapa saada tuota palvelua jotenkin toimimaan on saada puskaradio toimimaan =)
VastaaPoistaitsekkään en turhia printtaile kun täällä koululla on käytössä mm. mukava 21" iMac jonka ruudulle sopii sivullinen jos toinenkin samaan aikaan ja hyvältä näyttää =)