Yhteenveto edellisen vuoden kursseista

Nyt kun akateeminen vuosi on ollut kuolleena ja kuopattuna noin pari kuukautta on ajankohtaista summailla Ruotsissa suoritetut kurssit. Jos vaikka joku muu Ruotsiin aikova vaihto-oppilas olisi aiheesta kiinnostunut.

Ruotsissa opintojen perusvauhti on 30 ECTS / lukukausi. Tämä tarkoittaa noin 40 viikkotuntia opiskelua, ainakin opinto-oppaan mukaan. Omasta mielestäni enemmänkin ehtii tekemään, mutta tenttiviikkoina tulee mahdollisesti kiire.

Ennen kuin tiivistän käymäni kurssit niin muutamia huomioita ruotsalaisesta yliopisto-opiskelusta:

• Kursseilla on merkittävästi enemmän ryhmätöitä
• Kursseilla on runsaasti seminaareja
• Kursseilla on yleensä läsnäolopakko
• Kursseilla tehdään yleisesti enemmän töitä kurssin aikana

Syksy


Sverige - Språk, kultur och samhälle (30 ECTS)
Kyseessä on vaihto-oppilaille suunnattu edistyneempi ruotsinkielinen paketti, jossa käsitellään otsikon mukaisesti maan kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Koko syyslukukauden kestänyt kurssi jakautui kahteen viidentoista pisteen osakurssiin, joista ensimmäinen oli kielenhuollon tehokurssi ja jälkimmäisen osan sai itse valita. Itse valitsin Ruotsin politiikan.

Kielikurssilla tehtiin runsaasti töitä. Viikossa oli n. 6-10 tuntia lähiopetusta, pari tuntia kielistudiota ja jokaiselle kerralle oli aimo nivaska kotitöitä. Veikkaan, että kotitöitä tuli täyteltyä syksyn aikana n. 100 sivua. Tämä oli kuitenkin ainoastaan hyvä asia. Ryhmäkoko oli pieni ja tuntien opetustyyli keskusteleva. Kaikki pääsivät jatkuvasti mukaan. Kurssin aikana tapahtui huomattavaa kehitystä kaikilla osanottajilla. Kurssilla luettiin lisäksi yksi, jonka pohjalta vastailtiin runsaaseen kysymyslistaan. Päättötyönä kirjoitettiin n. 10-12 -sivuinen ruotsinkielinen tutkielma, jolla oli yllättävän korkeat vaatimukset. Lisäksi tentimme kielioppiasiat kirjallisesti.

Toinen osakurssi käsitteli Ruotsin poliittista järjestelmää. Kurssin aikana oli kontaktiopetusta vähemmän - noin 4-6 tuntia viikossa. Toisaalta luettavaa oli enemmän, sillä jouduimme lukemaan 2 kirjaa, kumpikin noin 200-250 sivua. Kirjojen pohjalta pidettiin tentti, joka koostui enimmäkseen essee-tyyppisistä kysymyksistä. Kurssin päättötyö oli 15-20 -sivuinen tutkielma. Opponoimme kurssikavereiden työt.

Kevät

Sustainable Development in Global Context (15 ECTS)
Koko kevätkauden kestänyt kestävän kehityksen kurssi osoittautui oikein mainioksi kokonaisuudeksi. Kyseessä oli kaikenlaisille opiskelijoille suunnattu kurssi, jossa käytiin läpi mm. vesiongelmia, energiaturvallisuutta, ruokaturvallisuutta, fosforin merkitystä maataloudelle ja Itämeren tilannetta. Kurssilla oli kerran viikossa luento ja noin kerran kuukaudessa seminaari. Jokainen luento oli eri aiheesta ja sen piti vierasluennoitsija. Kurssilla kirjoitettiin lyhyempi paperi oman maan energiatilanteesta, tehtiin laboratoriotutkimus kasvihuonekaasujen mittaamisesta ja vierailtiin paikallisella jätteidenkäsittelylaitoksella. Kurssi päättyi vajaan kymmensivuisen tutkielman laatimiseen. Kurssimateriaalina luettiin joitakin kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja parisataa sivua katkelmia kirjoista.

Suosittelen tätä kurssia lämpimästi kenelle tahansa! Se on kauppatieteen opiskelijalle arvokas kokemus, sillä maailma ja markkinat tulevat seuraavina vuosikymmeninä muuttumaan aivan varmasti. Kurssi todella avasi silmät monen asian suhteen. En tule koskaan varmaan unohtamaan hyvien Iranilaisystävieni kanssa käytyjä ikuisia kädenvääntöjä ilmastonmuutoksen riskeistä.

Leadership and Culture (7,5 ECTS)
Puolentoista kuukauden rykäisy aiheesta kulttuuri ja johtaminen. Mitä on yrityskulttuuri ja minkälaiset vaikutusmahdollisuudet johtajilla siihen on? Kurssi oli ruotsalaiseen tyyliin aika seminaarihenkinen, keskusteleva kokonaisuus, jossa oli viikottain vajaa 5 tuntia kontaktiopetusta plus pakollinen ryhmätyö ja seminaari. Kurssilla vieraili useita luennoitsijoita yliopiston omista riveistä ja Englannista asti. Kurssi päättyi noin kuusisivuiseen case-tutkimuksen analysointiin. Kurssilla luettiin Edgar Scheinin kirja ja toistakymmentä tieteellistä artikkelia. Luennoijat ja kurssin vetäjät olivat todella mukavia.

Dynamics of International Management (7,5 ECTS)
Kurssi oli ilmeisesti jatkoa Process View -kurssille, jota itse en käynyt. Tämä ei kuitenkaan haitannut menoa vaan olin äänekkäänä suomalaisena osallistumassa käytännössä joka tunnilla aktiivisesti. Kurssin otsikko on aika itsestäänselvä. Tutustuimme siis globalisaation ja siihen mitä se tarkoittaa yrityksille. Vastasimme kysymyksiin siitä miksi kannattaa kansainvälistyä, miten se tehdään ja siihen mikä on aidosti kansainvälinen organisaatio. Kurssilla käytiin myös lyhyesti läpi tiedonhallintaa kansainvälisessä kontekstissa. Kurssimateriaalina oli hyvä kirja nimeltä Quest for Global Dominance ja lisäksi noin parikymmentä tieteellistä artikkelia. Eli lukemista riitti. Kurssi tentittiin kirjallisessa muodossa ja sain melkein jännetupin tulehduksen tästä kokemuksesta. Viikottain opetusta oli n. 6 tuntia luokassa ja siihen sisältyi parituntinen seminaari ja pakollinen ryhmätyö. Hieno kurssi kaikenkaikkiaan - tunsin aidosti oppivani.

Managing Organizational Change (7,5 ECTS)
Vuoden päätti Per Åmanin luennoima organisaatiomuutosta käsittelevä kurssi, joka oli suoraa jatkoa kansainvälisen johtamisen kurssille. Kurssi ei ollut rakenteeltaan aivan loppuunhiottu; siinä oli sellainen ad hoc meininki. Kurssi jakautui viikonmittaisiin pätkiin: 1) alku, 2) tulevaisuuden muutokset, 3) suunniteltu vs. suunnittelematon muutos, 4) evoluutio vs. vallankumous ja 5) ambidexterity eli jatkuva muutos. Kurssilla ei ollut kurssikirjaa, mutta sen sijaan luimme vajaat parikymmentä tieteellistä artikkelia. Kurssi päättyi n. 10 -sivuisen tutkielman kirjoittamiseen ja artikkeleihin pohjaavaan kirjatenttiin.

Miinuksena sanon tästä kurssista, että opettaja on uskomattoman hidas tarkastamaan tuloksia. Niitä ei ole vielä tähän päivään mennessä näkynyt. Omalla kohdalla tämä ei ole muodostanut ongelmia, mutta eräs ranskalainen ystäväni on ajautunut yliopistossaan ongelmiin koska ei voi näyttää kevään opintojaan opettajasta johtuen. Olkaapa siis tarkkaavaisia pojojen suhteen.

Summa summarum

Vuosi Ruotsissa oli mahtava. Elämäni tähänastisesti paras. Käymäni kurssit olivat kaikki sisällöiltään oikeasti mielenkiintoisia ja sain opiskeluista erinomaisen otteen käytyäni käytännössä joka päivä yliopistolla luennoilla ja sitten ryhmätöissä. Toivon, että myös armas kotiyliopistoni Jyväskylässä pystyy tarjoamaan vastaavia flow-elämyksiä tänä vuonna.